Puunhalausviikolla elokuun lopussa halasin joka päivä jotain puuta. Tein joka halauksesta postauksen someen. Halusin halata eri puulajeja ja tuoda esille niiden erityispiirteitä, niihin liittyviä mielikuvia ja sanontoja. Yleisön (lue: äitini) pyynnöstä kokoan ne nyt näin jälkikäteen yhteen. Huom. Jostain syystä lisäämäni kuvat eivät näkyneet, joten poistin ne. Selvitän joskus toiste, mikä meni vikaan.
Maanantai
Tänään alkoi puunhalausviikko. https://www.vyl.fi/puunhalausviikko/
Aloitin viikon halaamalla pihavaahteraa, koska halusin osoittaa hänelle kiitollisuutta siitä, että hän ilahduttaa minua päivittäin. Jos mennessäni parvekkeelle tai ikkunan ääreen olen kiihtynyt, kummasti tyynnyn katselessani häntä.
Tiistai
Tänään kaulailin kolminaista koivua.
”Koivu, taivas ja tähdet” koivuissa on jotain perisuomalaista ja perive.. ai niin heiksi emme halua tulla verratuiksi
Keskiviikko
Puunhalausviikko jatkuu. Keskiiviikko kuuluu kuuselle! Kuuseen voi helposti pihkaantua, mutta nuoren kuusen vastarakkaus voi olla piikikästä, joten vanhassa kuusessa vara parempi.
Torstai
Halaukset haavalle ja anteeksipyyntö metsiemme ”korallille” ihmislajin harjoittamasta vainosta sekä kiitokset korvia hivelevästä lehtien havinasta
Perjantai
Halasin mallikasta mäntyä, pitkää petäjää! Mm. männyn karu kauneus ja kulonkestävyys herättää kunnioitukseni.
Lauantai
Lauantai-illan huumassa muutin suunnitelmaani, kun iskin silmäni raitaan. Raita ja muut pajut ovat niin tarpeellisia. Varhain kukkiva raita on pörriäisten pelastus, yltäkylläinen mesipöytä. Perhosille on raita myös mieleen, esim rakastamalleni suruvaipalle.
Sunnuntai
#puunhalausviikko loppuu ja vielä olisi monta hienoa puulajia halattavaksi. Koska on sunnuntai eli pyhä, omistan päivän pihlajalle, pyhälle puulle. Marjaa vähän/ei lainkaan metsäpuissa, pihapuut eri juttu.